28.9. Kuulumisia

 

 

On taas aikaa vierähtänyt viimeisistä päivityksistä! Tämä syksy tuntuu olevan niin kiireistä aikaa ulkoilun saralla, ettei koneelle tahdo ehtiä. Sienestys, metsästys ja ihanista säistä nauttiminen tuntuu vaan niin kovin paljon houkuttelevammalta. Kotisivutkin laahaavat luvattoman jäljessä päivityksien osalta... Yritän parantaa tapani! :)

Ja yksi mikä pitää kiireisenä on tietenkin pentujen paijaaminen. Sekä Sisu että Piitu pyöräyttivät pentueensa. Sisulle viisi tyttöä ja yksi poika, Piitulle kolme poikaa. Vahvoja, elinvoimaisia ja tasaisia pentueita. Ja erittäin hyvin hommansa hoitavia emäkoiria. Helppoa on ollut pentuloissa nämä ensimmäiset viikot kyllä. Sisun pentueesta olisi vapaana vielä pari narttupentua metsästävään ja/tai harrastavaan kotiin. Lisätietoja yhdistelmästä löytyy kotisivuilta: http://www.repoketun.com/Pentue_Sisu_Doggy.htm Ja kuvia epeleistä galleriassa, Sisun pennuista: http://repoketun.kuvat.fi/kuvat/Repoketun+kasvatit/P-pentue+(parson)/ Ja Piitun pennuista: http://repoketun.kuvat.fi/kuvat/Repoketun+kasvatit/Q-pentue+(parson)/



Syksy on pitänyt kiireisenä koiraharrastustenkin rintamalla. Kikan kanssa on käyty kahdet FH-kokeet. Ensimmäiset kolmisen viikkoa sitten päättyivät lyhyeen, kun Kikka jostain syystä valitsi harhajäljen muuten niin mallikkaasti alkaneessa työskentelyssä. Pistesaalis jäi näin ollen laihaksi ja tulos puuttumaan. Eilen kokeiltiin vuorostaan Oulussa. Olosuhteet olivat Kikan kokemukselle haastavat - kuivapohjainen, hyvin lyhyeksi niitetty pelto ja todella kova, lähes myrskyävä tuuli. Suuria vaikeuksia jälki tuotti, mutta tyytyväinen olen kuitenkin Kikan sinnikkyyteen ja yrittämiseen - vaikka virheitä tulikin. Nippa-nappa kuitenkin tulokseen päästiin, FH2 72 pisteellä. Ja taisi ne olosuhteet olla muillekin haastavat, sillä Kikan suorituksella napattiin kuitenkin luokkavoitto ainoana tuloksen tehneenä kolmesta kakkosluokan koirasta :)

Jallu puolestaan starttasi mejä:n piirinmestaruuskokeissa kolmisen viikkoa sitten. Huonoa tuuri sattui mukaan, kun katkokulmalla oli Thaimaalaiset marjoja poimimassa. Niiden luoksehan Jallu sitten lähti ja hukkaan päädyttiin. Harmittava juttu, kun jälki muuten meni makausten merkkauksia myöten todella hyvin. Mutta ensi kautta odotellessa. Jallun työskentely alkaa kyllä varmistua ja tunnetila on kohdallaan. Meistä kuullaan vielä! ;)

Kasvatit ovat tuloksia tahkonneet myös ahkerasti. Iita uusi toistamiseen beussien toko:n rotumestaruuden elokuussa. Agilityssa ovat hyviä tuloksia tehneet parsonit Hertta ja Fanni. Metka puolestaan jäljesti Kuhmon mejä-kokeessa hyvän kakkosen, eikä voittaja-luokkaan nousu ollut kaukana. Ja tekipä Metka viikko sitten uuden aluevaltauksenkin osallistumalla koirapyöräilyn harrastussarjaan isännän kanssa hyvällä innolla matkan suorittaen. Kyllä Metkasta on moneksi, kuten alhaalla olevasta kuvasta näkyy! Ja pari viikkoa sitten vielä luonnetestin mallikkaasti suorittivat beussisiskokset Lysti ja Lissu.



Kasvattien kanssa leireiltiin myös elokuussa peräkkäisinä viikonloppuina. Beussiporukalla oltiin Kiteellä ja parsonien kanssa Nurmeksessa. Kovin oli antoisat viikonloput taas ja mukava oli aktiivista porukkaa nähdä! Kiitos jälleen mukana olleille! Keväällä sitten taas uusiksi. Leirikuvia löytyy galleriasta beusseista (vain muutama kun kameranainen oli laiskana): http://repoketun.kuvat.fi/kuvat/Tapahtumia/Repokettu-Akhilleus+beussileiri,+Kitee22.-24.8.2014/ ja parsoneista: http://repoketun.kuvat.fi/kuvat/Tapahtumia/Repoketun+parsonleiri,+Nurmes+29.-31.8.2014/

Jahtikausi on myös monella kasvatilla alkanut tuloksekkaasti. Erityisesti mieltä lämmittää nuorten koirien työt. Heinäkuussa vuoden täyttäneistä Sisun ja Kitan pojista näyttäisi kuoriutuvan toimivia luolapelejä. Siihen malliin ovat jo töihin päässeet.

Terveysrintamalla omalle laumalle kuuluu hyvää. Beussikasvateista L-pentue on nyt kokonaisuudessaan kuvattu terveeksi. Hyvä niin! Yhtä hyvä tuuri ei osunut O-pentueen osalle. Kahdella pennulla on nyt todettu OCD-muutokset molemmissa olkanivelissä. Toiselta irtopalat on leikattu, toisen kanssa katsotaan tilannetta parin viikon päästä. Tähän karisi jatkojalostussuunnitelmat tämän pentueen osalta. Harmittaa kun muuten mieleiselle koirat vaikuttavat, mutta taas kerran kasvatin omistajien huolessa ja murheessa myötäeläneenä en tällä asialla lähde kyllä riskeeraamaan.

Kovasti toivoisin harkintaa myös muille kasvattajille tämän vaivan suhteen jatkojalostuksen osalta. Usein kuulee perusteluna että eihän OCD vakava juttu ole kun sen saa korjattua leikkauksella. Mutta hyvänä esimerkkinä oli toinen näistä omista kasvateistakin. Sen muutokset olivat todella vaikea-asteiset ja ennuste nivelrikon kehittymisen suhteen melkoinen. Lisäksi koira oli hyvin kipeä, leikkaus kallis, eikä vakuutus sitä korvannut ja nuoren, energisen koiran toipilasaikakin melkoinen haaste. Näin ollen en tämän kokemuksen pohjalta lähde itse kyllä tätä vaivaa vähättelemään - vaikka onneksi koira nyt hyvin voikin. Yllätyksiä näkyy tulevan kasvatuksessa aina - valitettavasti. Onneksi tämä "kauhun tasapaino" säilyy aina mukavienkin uutisten myötä :)