20.11. Pentula hiljenee hetkeksi

Nyt on viimeiselläkin pennulla oma kotinsa, joten Repokettulassa aletaan keskittyä täysillä tulevaan jahtikauteen. Niin ne vaan sopivat kodit ipanoille aina löytyvät kun vaan malttaa sitä oikeanlaista odotella ;)

Oman lauman vahvistukseksi jää siis mukavan oloinen tättähäärä, Hupi. Omaa laumaa ei ollut tarkoitus enää kasvattaa yhdelläkään päällä ennen kuin luonnollisen poistuman kautta harvenemista tapahtuu. Vanhukset kuitenkin porskuttaa entistä vahvemmalla voimalla ja terveydellä, joten periaatteistaan joutui taas joustamaan. Toisaalta - parsonnartulle alkaa kyllä olla jo tilausta, koska sitten parin vuoden päästä kun Hupi-neiti toivon mukaan täysillä työikäinen jo on, ovat meidän parsonneitoset jo iältään reilut 10 ja 12v. Todennäköisesti siis eläkkeellä jo molemmat, Siru ja Hippu. Toivotaan siis Hupista meille hupia elämään :). Tässä vaiheessa vaikuttaa olevan varsin emänsä oloinen, iloinen hännänheiluttaja.

Hupi

Varsin mieleinen oli tämä Sisun ja Doggyn pentue minulle muutenkin. Hupin lisäksi jätin jalostusoikeuden/sijoitin vielä kaksi muutakin likkaa. Toivotaan että jollain näistä pääsee tulevaisuudessa sukuakin jatkamaan.

Tulevista suunnitelmista sen verran, että ensi kesälle on harkinnassa yksi parsonpentue sijoitusneiti Nellille (R.Myrsky). Tuleva jahtikausi näyttää laitetaanko suunnitelmat etenemään - miten Nelli alkaa ensimmäisellä täydellä kunnon jahtikaudellaan pelittää. Tähän saakka on otteet olleet jo varsin lupaavat. Saalista on tullut mukavasti ihan kelpo töillä ja ensimmäinen koetuloskin plakkarissa.

Nellin kauden ensimmäinen supi

Ja varsin mielenkiintoista beussipentuetta suunnittelen myös ensi keväälle. Tästä tulossa lisätietoa kotisivuille lähiaikoina.

Hupin ja sisarusten emä Sisu on kyllä kuntoutunut pentulomastaan jo hyvin. Toissapäivänä saaliiksi Sisulle mäyräpari oikein hyvillä, muutaman tunnin töillä.

Sisun mäyrät

Kotirintamalla tutut mäyränpesät ammottaa tyhjyyttään. Vain eräässä isossa kivilinnassa näyttää eloa olevan, mutta se saa omasta puolestani kyllä olla ottamatta omilla koirilla.

Ajokoiratouhuja hankaloittaa kelit ikävästi. Muutaman sentin lumikerros on jäätynyt kovaksi karppakerrokseksi ja kelit pysyneet samana jo useamman viikon. Mosku on siis ulkoillut lähinnä remmilenkeillä, kun tassuja halutaan säästellä. Mosku on ilmoitettu pitkästä aikaa kokeisiinkin, joten toivotaan että tuo keli alkaisi vähitellen muuttumaan! Ritulle on toivottu uutta lunta, jotta ketun jälkiä päästäisiin katsomaan. Viime viikonloppu niitä yritettiin etsiä, mutta tuloksetta. Komealla äänellä Ritu kyllä pöläytti lauantaina jänistä ja sunnuntaina kaurista. Toivotaan että alkaisi toivottua riistaakin löytymään!